Paimion rovastikunnan Salon, Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakuntien liitossuunnitelmia työstävä Rova-prosessi on harpannut eteenpäin.

Jatkotyöskentelyä varten perustetaan ohjausryhmä, johon seurakunnat nimeävät kukin yhden luottamushenkilön ja yhden työntekijän sekä näille henkilökohtaiset varajäsenet. Ohjausryhmään kuuluu myös Paimion rovastikunnan lääninrovasti ja arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustaja. Tehtävänä on valmistella seurakuntien liitokseen erilaisia etenemisvaihtoehtoja ja hallinnon sisältöjä aiemmin perustetulle jäsenistöltään laajemmalle neuvottelutyöryhmälle ja sieltä edelleen seurakuntien päätöksentekoon.

Ohjausryhmän esitys vaihtoehdoista valmistuisi siten, että syksyllä 2025 laajempi neuvottelutyöryhmä antaisi siitä oman lausuntonsa ja kirkkovaltuustot käsittelisivät sen alkuvuodesta 2026.

– Tämä tarkoittaa, että kukin seurakunta tekee ratkaisunsa seurakuntaliitoksesta yhteisestä tulevaisuudesta vuoden 2026 alussa. Samalla tulee ottaa kantaa liitoksen toteutumisen aikatauluun. Periaatepäätös olisi tärkeä suunnannäyttäjä ja yhteiseen taloudenpitoon ja suunnitteluun sitouttaja. Onnistuneen liitoksen toteuttamiseen tarvitaan valmistautumisaikaa. Vaalikausien mukaan liitos alkaisi luontevasti joko vuoden 2027 tai 2031 alkaessa, täsmentää lääninrovasti Risto Leppänen.

Paimion rovastikunnan seurakuntien edustajista koostuvassa laajemmassa Rova-neuvottelutyöryhmässä todettiin viime keväänä, että keskustelua ”Yhden seurakunnan hallinto ja talous — toiminta kuudella seurakunta-alueella” -mallia tulisi jatkaa. Kevään ja syksyn aikana seurakuntien henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat jatkaneet Rova-työskentelyä ja antaneet liitossuunnitelmista palautetta.  Ennen seurakuntien päätöksentekoa on kuultava myös seurakuntalaisia koko rovastikunnan alueella. Kuulemisten järjestäminen on yksi ohjausryhmän tärkeistä tehtävistä.    

Läpi seurakunnan eri työalojen tunnistetaan liitossuunnitelmissa samoja huolenaiheita ja mahdollisuuksia. Erityisen merkittäviä, luonnollisesti Rova-hankkeen päätavoitteeseenkin nähden, olisivat talous-, hallinto-, hautaus- ja kiinteistöpuolella liitoksesta saatavat edut.

– Palautteiden perusteella jatkotyöskentelyn ydinkysymys on, miten säilyttää toiminnassa paikallisuuden identiteetti, tuttuus ja voima ja samalla löytää suuruuden ekonomia talouden, hallinnon, henkilöstön, kiinteistötoimen ja hautaustoimen osalta, summaa lääninrovasti Leppänen.

Liitoksen tarkoitus on aina turvata toiminta, seurakunnan ydintehtävien toteuttaminen. Toimintaympäristön muutos, jäsenkehitys, talouden heikentyminen pakottavat seurakunnat etsimään uusia mahdollisuuksia.

Jo valmisteluvaiheessa tulisi jokaisen seurakunnan noudattaa vastuullista talouspolitiikkaa. Paljon keskusteluissakin olleisiin seurakuntien kiinteistömurheisiin Rova vastaisi parhaimmillaankin vain osittain. Joka tapauksessa seurakuntien on tarpeen esimerkiksi suunnitelmallisesti vähentää kiinteistöjen määrää.

Selvää on, että suunnittelussa, sopeutumisessa ja toteuttamisessa on kyse vuosien työstä ja yhteisten käytäntöjen vakiintuminen jatkuisi vielä liitoksessakin.