Asko Ojakoski

Ei järkeä

”Suuri ääni, mutta äänen takana ei ole yhtään järkeä”, näin tokaisi äidinkielenopettajani minulle oppikoulun ensimmäisellä luokalla esitettyäni suullisesti erään kotitehtävän.  Näin voitiin arvioida opintosuorituksia vielä 1960-luvulla.   Nykyisin sitä ei kai pidettäisi ainakaan kannustavana puheena.  Minussa tuollainen lausuma herätti halun näyttää, että opettajan arvio oli vähintäänkin hätiköity: opiskelua en ole kyennyt vieläkään jättämään.