Sari Lahdenranta

Oikealle reitille

Tänään on naistenviikon toinen päivä. Oikein hyvää nimipäivää kaikille kanssasisarilleni, joilla on myös nimipäivä naistenviikolla! Perinteisesti kai naistenviikolla sataa vettä.
Joitakin vuosia sitten olin naistenviikolla mukana purjehtimassa isolla perinnepurjehdusveneellä merellä Helsingin edustalla. Silloin ei onneksi satanut, vaan sää oli aurinkoinen ja meri oli tyyni. Iloni oli suuri, kun minäkin sain tarttua aluksen ruoriin ja ohjata pitkän matkaa. Samalla sain oppia merimerkkejä, miten pysyä oikealla reitillä, väylällä, ja välttää karikoita.

Seuraa hyvää paimenta

Ensi sunnuntai on kirkkovuodessa Hyvän paimenen sunnuntai. Entisaikaan, silloin kun  isoisovanhempani olivat lapsia ja nuoria, niin moni heidän sukupolvensa lapsista ja nuorista olivat paimenessa, yleensä paimentamassa lehmiä, jotkut lampaitakin. Paimenilla oli hyvin tärkeä työ. Heidän piti kaitsea eläimiä luonnossa, kun nämä etsivät sieltä syötävää. Mutta luonnossa vaani myös petoja, kuten susia ja karhuja, jotka myös olivat nälkäisiä ja paimenten piti huolehtia siitä, ettei paimennettaville tapahtunut mitään pahaa.

Kynttilänpäivänä

Hyvää kynttilänpäivää!

Ensi sunnuntaina on kynttilänpäivä. Päivän nimi tulee keskiaikaisesta tavasta vihkiä kynttilänpäivänä koko vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Kynttilöiden valo ei ollut vain tunnelman vuoksi, vaan se oli välttämätöntä, sillä sähköä ei ollut. Vieläkin kirkoissa on aina alttarilla kynttilöitä.

Lumimyräkässä

Tässä eräänä iltana olin ajamassa kotiin, kun minut yllätti lumimyräkkä. Lunta tuli niin paljon, että koko maa oli pian valkeana ja kohta ei enää erottanut missä tie kulki ja missä oli oja. Eteensä ei paljoa lumimyräkältä nähnyt. Vauhti hiipui minimiin ja alkoi jo huolettaa, että miten tässä käy, olenko kohta pois tieltä, ja olenko lainkaan omalla kaistalla. Onneksi muistin, missä oli lähin bussipysäkki, sillä ei sitä siitä valkean lumisumun keskeltä olisi välttämättä erottanut. Pysäytin auton bussipysäkille ja mietin, että mitäs nyt.

SIUNAUSTA

Muutama vuosi sitten sain ystävältä lahjaksi korun. Hopean värisessä ketjussa roikkuu pieni suorakulman muotoinen metallilaatta. Kun katsoo tarkasti tuota pienen pientä metallilaattaa, näkee sen pinnassa jotain raapustusta, oudon näköisiä merkkejä. Korun mukana tuli kortti, missä selitettiin, mitä nuo oudot merkit olivat. Kyseessä oli kopio pienestä hyvin vanhasta hopearullasta joka löydettiin Jerusalemista 1970-luvulla. Tuo hopearulla oli tehty yli kaksi ja puoli vuosituhatta sitten.