Someron kirkko

Someron kirkon sali

Someron kirkko on avoinna Tiekirkkona kesällä 2022 päivittäin kello 11-16

 

Someron kirkko

Nykyinen kirkko on Someron neljäs kirkko. Lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema peittämätön tiilikirkko valmistui v. 1859. Kirkkorakennus on ns. pitkäkirkko, jonka leveästä ja laakeakattoisesta runkohuoneesta erkanee monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla matala sakaristo. Varhaista uusgotiikkaa edustavan kirkon seiniä jäsentävät porrasteiset tukipilasterit ja niiden väliin jäävät suuret ikkunakentät.

Kuparikattoisen tiilikirkon torni on arviolta 43 m korkea. Rakennusaikaisesta tiedosta on säilynyt 76,5 kyynärän korkeustieto. Tornissa on kaksi kirkonkelloa: suurempi (529 kg) on vuodelta 1794 ja pienempi (210 kg) on vuodelta 1758.

Kirkon koko on n. 56 m x 26 m eli yli 1400 m2. Istumapaikkoja on n. 1200.

 

Kirkon esineistöä:

Alttaritaulu on tilattu turkulaiselta taidemaalarilta Erik Löfgreniltä (15.5.1825 – 10.12.1884). Löfgren oli opiskellut Tukholmassa ja täydensi koulutustaan Dusserdorfissa. Keskeneräinen taulu lahjoitettiin seurakunnalle ja monien vaiheiden jälkeen taulu laitettiin esille 1888. Löfgrenin maalaama taulu on nimeltään ”Kristuksen kirkastus”. Löfgren on tunnetumpi muotokuva- sekä historiallisista maalauksista, mutta hän on maalannut muutaman muun kirkon alttaritaulun Someron lisäksi.

Someron alttaritaulu, kuorissa piispa Kaarlo Kalliala ja kirkkoherra Jaakko Knuutila valmistautumassa jakamaan ehtoollista
Someron alttaritaulu, kuorissa piispa Kaarlo Kalliala ja kirkkoherra Jaakko Knuutila valmistautumassa jakamaan ehtoollista 1.1.2020

 

 

Oikealla alttarista on Albin Kaasisen ”Mikael ja lohikäärme” – puuveistos vuodelta 1959. Perimätiedon mukaan keskiajalla Someron kirkon suojeluspyhimys on ollut arkkienkeli Mikael.

Veistoksen vieressä on v 1982 lahjoituksena saatu opettaja Tauno Koistisen tekemä lähetyskynttelikkö.

Kattokruunujen lahjoittajista tunnetaan 1700-luvulta kirkkoherra Jaakko Ritz sekä kauppias Augustin.

Someron aikaisemmista kirkoista muistuttaa vanha ja arvokas kirveellä veistetty kaappi 1700-luvulta, Ramsay-suvun lahjoittama kattokruunu 1600-luvulta ja monet vanhat messukasukat. Edellä mainitut löytyvät sakastista.

Kirkkosalin etuosassa on 1600-luvulta oleva kaappikello, jonka koneisto on korjattu v. 2010.

Uudempaa kirkkotekstiilisuunnittelua edustaa Kaija Aarikan vihkiryijy, jota säilytetään kirkkosalissa saarnatuolin takana seinällä. ”Kukkaiskevät”-ryijy on vuodelta 1955. Myös kastepöytä on Kaija Aarikan suunnittelema.

Kirkkoaiheinen ryijy kirkon takaosassa on Touko Roton suunnittelema ja tekemä vuodelta 2019.

Raimo Paajasen kastepuu on otettu käyttöön v. 2018. Puun oksille asetellaan vuoden aikana kastettujen lasten linnut.

Urut