Nykyinen kirkko on Someron neljäs kirkko. Lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitzin suunnittelema peittämätön tiilikirkko valmistui vuonna 1859. Kirkkorakennus on ns. pitkäkirkko, jonka leveästä ja laakeakattoisesta runkohuoneesta erkanee monikulmaisen kuoripäädyn kohdalla matala sakaristo. Varhaista uusgotiikkaa edustavan kirkon seiniä jäsentävät porrasteiset tukipilasterit ja niiden väliin jäävät suuret ikkunakentät.
Kuparikattoisen tiilikirkon torni on arviolta 43 metriä korkea. Rakennusaikaisesta tiedosta on säilynyt 76½ kyynärän korkeustieto. Tornissa on kaksi kirkonkelloa, suurempi (529 kg) vuodelta 1794 ja pienempi (210 kg) vuodelta 1758.
Kirkon koko on noin 56 m x 26 m eli yli 1400 neliömetriä. Istumapaikkoja on noin 1200.
Someron kirkon osoite: Kirkkotie 16, Somero
Kirkon esineistöä:
Alttaritaulu on tilattu turkulaiselta taidemaalarilta Erik Löfgreniltä (1825–1884). Löfgren oli opiskellut Tukholmassa ja täydentänyt koulutustaan Düsseldorfissa. Keskeneräinen taulu "Kristuksen kirkastus" lahjoitettiin seurakunnalle ja asetettiin esille monien vaiheiden jälkeen vuonna 1888. Löfgren on tunnetumpi muotokuvista ja historiallisista maalauksista, mutta hän on maalannut muutamien kirkkojen alttaritaulut, Someron lisäksi esimerkiksi Orimattilaan.
Oikealla alttarista on Albin Kaasisen puuveistos "Mikael ja lohikäärme” vuodelta 1959. Perimätiedon mukaan keskiajalla Someron kirkon suojeluspyhimys oli arkkienkeli Mikael.
Veistoksen vieressä on vuonna 1982 lahjoituksena saatu opettaja Tauno Koistisen tekemä lähetyskynttelikkö.
Kattokruunujen lahjoittajista tunnetaan 1700-luvulta kirkkoherra Jaakko Ritz sekä kauppias Augustin.
Someron aikaisemmista kirkoista muistuttaa vanha ja arvokas kirveellä veistetty kaappi 1700-luvulta, Ramsay-suvun lahjoittama kattokruunu 1600-luvulta ja monet vanhat messukasukat. Edellä mainitut löytyvät sakastista.
Kirkkosalin etuosassa on 1600-luvulta oleva kaappikello, jonka koneisto on korjattu v. 2010.
Uudempaa kirkkotekstiilisuunnittelua edustaa Kaija Aarikan vihkiryijy, jota säilytetään kirkkosalissa saarnatuolin takana seinällä. ”Kukkaiskevät”-ryijy on vuodelta 1955. Myös kastepöytä on Kaija Aarikan suunnittelema.
Kirkkoaiheinen ryijy kirkon takaosassa on Touko Roton suunnittelema ja tekemä vuodelta 2019.
Raimo Paajasen kastepuu on otettu käyttöön vuonna 2018. Puun oksille asetellaan vuoden aikana kastettujen lasten linnut.
Urut
