Ystävyys

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

Ystävyys

Luonto viheriö ympärillämme, valo ja aurinko kyllästävät aistimme,

elämä ympärillämme kuhisee. Tässä hetkessä on helppoa olla.
Antaa aistimusten virrata tajunnan pohjaan asti. Sulkea silmänsä, tuntea olevansa onnellinen.


Aistimukseni vievät Mummojen Puutarhaan. Siihen ihanaan runoryhmään, jossa ilo ja vilpitön välittäminen oli itsestäänselvyys. Jokainen meistä sai olla oma itsensä. Ryhmässä ei koskaan käytetty ilkeitä sanoja, ei parjattu eikä paneteltu, näin oli yhdessä sovittu. Lämmin halaus karkotti hetkessä elämän nurjat vaiheet.
Olimme sulassa sovussa toistemme, itsemme ja maailman kanssa.
Nämä ihanat naiset antoivat ja antavat minulle edelleen paljon. Vaikeina hetkinä yhteisistä muistoista saa ammennettua itselleen uskoa siihen, että on arvokas juuri itsenään.
Pahat sanat ja parjaukset unohtuvat ja vaimenevat vähitellen, kun tohtii avata mielen ja sydämen muistamaan, mikä elämässä on oikeasti tärkeintä. Se on ystävyys.
”Ystävyys on ihmisen kokoinen pienoismaailma, jolla liitytään toisiin, suurempiin. Mummot kulkevat rinnakkain – lähekkäin tai kaukana toisistaan – ilman lavasteita, sellaisina kuin ovat. Toisessa voi myös peilata sitä, mitä ei uskalla itsessään tunnistaa. Ystävyys on arvokkaampaa kuin mikään maallinen mammona; se on ymmärrystä ja lopulta oman itsenkin hyväksymistä.
Mummojen puutarhasta on raivattu pois aikansa eläneiden ennakkoluulojen, kieltojen, käskyjen ja ihanteiden ahdistava ryteikkö. Sen alta on paljastunut elämän mieletön rikkaus ja kaikki sen mahdollisuudet. Elämä itsessään on humalluttavaa.”
(Inge Löök, Paljain jaloin Mummojen Puutarhassa)

Riitta Lehtinen

Someron seurakunta