Toivossa kulkien yhdessä

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

Pidän sellaisesta ilmapiiristä, jossa kaikkea ei ole lyöty lukkoon aukottomasti. On

tilaa. Jokainen saa käyttää luovuuttaan yhteisen hyvän eteen. Joku toinen ei

määrää, miten kaikkien tulisi toimia. On tilaa luovuudelle. Uskalletaan ylittää

mukavuusalueita. Voi tapahtua jotakin uutta ja yllättävää, kun kaikki ei ole etukäteen

päätetty. Pyhä Henki koskettaa. Syntyy iloa, innostumista ja kiitollisuutta.

   Franciscus Assisilainen sanoi aikoinaan: Niin kauan kun maailmassa on lapsia,

kukkia ja lintuja, niin kauan on toivoa.” Katri Koivisto muotoili saman tähän

aikaamme näin: ”Sittenkin kuljen mieluummin Franciscus Assisilaisen jalanjälkiä

kädessä lintu, suussani kukka. En suostu rattaaksi koneistoon. Koneisto ei rakasta

eikä sytytä. Mitä hyödyttää oppia systeemien kaaviot, käyttää puheenvuoroja, tämä

virallisuus ja tärkeily loppumaton, jos unohdan kukat ja linnut. Valitsen Franciscus

Assisilaisen, sillä kukat opettavat rakastamaan ja linnut virittävät kiitosmielen.” 

         Monet saattavat kuitenkin kokea, että Jumala on hiljaa. Missä Hän on?

Kristillisessä perinteessä yhtenä vastauksena on esitetty, että Jumala on tässä ja

nyt, mutta me emme aina ole. Viime aikoina meidät on kuitenkin pysäytetty. Olemme

saaneet  pysähtyä olennaisten ja tärkeiden asioiden äärelle. Olemme alkaneet

arvostamaan tavallisia, arkisia asioita, palaamaan yksinkertaisuuteen. Olemme

saaneet mahdollisuuksia olla luovasti läsnä itselle, toisillemme ja Jumalalle.

Olemme saaneet pysähtyä Luojamme eteen luonnon kauneudessa, pyytää

Isältämme turvaa ja Pyhän Hengen virvoittavaa, uudistavaa voimaa.

     Opetuslapset saivat ensiksi pikku hiljaa tottua muutokseen, ettei Jeesus enää

ollut näkyvällä tavalla heidän elämässään. Kun Ylösnoussut ilmestyi lukittujen ovien

läpi, silloin Tuomas sanoi ensimmäisen uskontunnustuksensa: ”Minun Herrani ja

Jumalani.” Apostolit saivat rohkeuden lähteä eteenpäin kaikkialle maailmaan Pyhä

Henki voimanaan.

   Kristuksen kirkko on maailman  laajuinen, näkymätön ja rajaton. Siellä, missä

Pyhä Henki tekee työtään, siellä on kirkko. Emme voi määrätä Pyhän Hengen

toimintaa, koska se toimii vapaasti ja sen työ on salattua.

    Vietämme sunnuntaina helluntaita, Pyhän Hengen vuodattamisen päivää,

kristinuskon syntymäjuhlaa. Pyhä Henki herättää meissä uskon joka päivä. Emme

kykene uskomaan omasta voimastamme, mutta Pyhä Henki herättää ja ylläpitää

uskoamme. Tämä Ylösnousseen Kristuksen läsnäolo saa meidät innostumaan ja

suuntaamaan kohti lähimmäistämme ja huomaamaan sen, että me kaikki olemme

yhtä Kristuksen ruumista, samassa veneessä. Purjehdimme kohti vapaita ja luovia

tuulia. Kevät ja kesä antavat lohtua. Elämme jo nyt yhdessä ylösnousemuselämää

Kristuksessa. Jokaisella on oma tärkeä ja olennainen tehtävä kokonaisuuden

kannalta.

”Tule, Pyhä Henki. Muuta pelko toivoksi, epäusko ja epäluulo luottamukseksi,

heikkous voimaksi. Opeta meitä elämään huolettomuuden hengessä, avaa

silmämme huomaamaan elämän taukotuvat ja levähdyspaikat ja anna meille kyky

elää Sinun ikuisessa nykyhetkessäsi.”

 

 

                            Liisi  Kärkkäinen

                            Salon seurakunnan kappalainen