Kotikirkko 22.3.2019

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

Minulla on etuoikeus työskennellä nuorten parissa. Se on nimenomaan etuoikeus, vaikka monet ihmiset mielellään arvostelevat nuoria ja heidän tapaansa olla. Silloin he eivät muista ”omaa vasikkana oloaan” niin kuin isoäidilläni on tapana nasevasti sanoa. Nuorten tehtävä on ravistella olemassa olevia arvoja ja asenteita, muuten mikään ei koskaan muuttuisi. Tämän päivän nuorilla on rohkeutta, he ovat tiedostavia ja he katselevat maailmaa tuorein silmin.

Vietin viime viikonlopun rovastikuntamme nuorten kanssa isosten jatkokoulutusleirillä. Aiheena oli kutsumus ja lahjat. Ihaillen kuuntelin keskustelua, jossa nuoret uskalsivat jakaa hauraimmatkin unelmansa ja ne kipeimmät vastoinkäymiset, joita he olivat kohdanneet unelmiaan toteuttaessaan. Nuorissa on valtava herkkyys ja potentiaali, mutta me aikuiset liian usein jätämme sen potentiaalin käyttämättä ja lyttäämme unelmat. Siitäkin huolimatta nuoret uskovat unelmiinsa ja toivon, että pystyimme rohkaisemaan jokaista kulkemaan omaa polkuaan aikuisten odotuksista huolimatta. Se, mitä Jumala on suunnitellut näiden nuorten elämänpolulle, on mittaamattoman paljon parempaa. Näen, että meidän aikuisten tehtävä on luopua turhasta kontrolloimisesta ja vain antaa nuorille vankka pohja, josta he voivat ponnistaa. Nuoret, joiden kanssa vietin viikonlopun, luottivat vakaasti siihen, että Jumala pitää heistä huolta ja kantaa heitä läpi elämän. Silloin voi luottavaisin mielin katsoa tulevaisuuteen, kun nuori rakentaa elämänsä vankimmalle kalliolle ja tietää, että se on pohja, joka ei petä.

 

Terhi Manni
nuorisotyönohjaaja
Karkkilan seurakunta