Juhannus

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

En muista kuinka vanha olin, mutta en ollut vielä koululainen. Vietettiin ystäväperheen kanssa juhannusta Pitkälläkoskella. Heinä oli pitkää ja aurinko paistoi. Keräsin kukkia. Lämmitettiin savusauna. Käytiin kosken partaalla ihmettelemässä veden voimaa. Nuotion savu meni silmiin.

Toisenkin juhannuksen muistan. Olin silloin 14 ja ensimmäistä kertaa kotoa pois juhannuksena. Menin kavereiden kanssa koko viikonlopun kestäviin juhannusseuroihin Lahteen. Olin yötä perheessä, jota en tuntenut ennestään. Kotimatka järjestyi vain Jyväskylään asti. Rahat riittivät nipin napin 140 kilometrin bussimatkaan Pihtiputaalle, ja ehdin monen päivän seikkailun jälkeen rippileirille. Pää oli pyörällä seurapuheista, ihmispaljouden kohtaamisesta ja vapauden tunteesta. Edessä oli rippileirin ihan uusi näkökulma armolliseen Jumalaan.

Toissa vuonna juhannus oli kylmä, tuulinen ja sateinen. Täytin heliumilla ilmapalloja Kirkkorannassa. Kokko lämmitti ja poksautteli karanneet ilmapallot. Niin monta lasta en ole minään juhannuksena kohdannut.

Kaikista juhannuksista ei ole jäänyt mitään muistoa. Ihmiset jäävät parhaiten mieleen ja yllättävät tapahtumat.

Kaikki tulevat juhannukset ovat tuntemattomina edessä. Kunpa tästä nyt käsillä olevasta juhannuksesta jäisi hyvä muisto.

Kalenteriin katsomalla tiedän, että olen aloittamassa juhannusaaton juhlaa seurakuntakeskuksessa. Jos Luoja suo, pääsen kokon loimuun, paistan makkaraa, ja haitari soi. Ketä ihmisiä tähän juhannukseeni liittyy, jää vielä arvoitukseksi. Yhtälailla kun toivon omaan juhannukseeni kaikkea hyvää, eli taivaan Isän siunausta, sitä toivon myös sinun juhannukseesi.

Lilli-Irmeli Hintsa
kappalainen