Evästaukoja

Kirjoittaja
Hartauden päiväys

Kuumaa mehua. Eilistä pullaa. Tuorekelmuun pakattuja voileipiä. Evästauko oli lapsuuden metsäretkien kohokohta. Nenä valui, pakkanen kiristi poskia. Joskus löydettiin nuotiopaikka ja paistettiin makkaraa. Sain veistää makkarakepin itse. Kevättalvi natisi ympärillä, auringonvalo pakotti silmät viiruun. Kaikki maistui paremmalta kuin kotona.

Tulevaa sunnuntaita on vanhastaan kutsuttu leipäsunnuntaiksi. Se sijoittuu kirkon kalenterissa paastonajan puoliväliin. Kirkossa luettavissa raamatunteksteissä puhutaan viljasta ja viinistä, maidosta ja leivästä. ”Kuulkaa minua, niin saatte syödä hyvin, te saatte nauttia parhaista herkuista”, luetaan.

Tuntuu oudolta, että kesken paaston aletaan puhua syömisestä ja juomisesta. Paastonhan kuuluisi olla aikaa, jolloin vältetään kaikenlaisia turhia nautintoja. Kristityille paastossa on jotain samaa kuin uutta vuotta seuraavissa viikoissa: Tehdään kaikenlaisia lupauksia, tarkkaillaan omia tapoja, yritetään vaikka syödä terveellisemmin. Yritetään olla ystävällisiä ja kärsivällisiä. Edes hiukan parempia kuin tavallisesti.

Ensimmäiset päivät tai sujuvatkin hyvin. Mutta kuten jokainen uudenvuodenlupauksia tehnyt tietää, lupauksia on vaikea pitää. Hienoja periaatteita ei jaksa enää panna täytäntöön. Heikkoa hetkeä seuraa toinen, aiemmin hauskat sattumukset alkavatkin nyt ärsyttäää.

Ehkä siksi onkin hyvä, että on leipäsunnuntai, pysähtymispaikka tämän kaiken keskellä. Sellainen evästauko metsäretkellä. Ei siksi, että sitä olisi erityisesti ansaittu – ihan varmasti lapsuudessakin taukoja välillä edelsi murjotuskohtaus polunmutkassa. Leipäsunnuntai on hyväksi sen takia, että voi hetken aikaa kerätä voimia. Pääsiäiseen, keväänkin tuloon, on vielä monta viikkoa. Ei sinne asti tarvitse selvitä ilman pientä hengähdystaukoa.

Oliko sinullakin oli jokin hurskas paastotavoite, joka sammui muutama viikko sitten, tai uudenvuodenlupaus, joka unohtui heti helmikuun alussa? Vielä ei kannata kokonaan luovuttaa. Kunhan pidät pienen evästauon, vaikka tulevana viikonloppuna. Juot vähän kuumaa mehua, syöt voileipiä ja annat kevätauringon helliä. Tauon jälkeen on hyvä taas jatkaa matkaa.

Saara-Maria Pulkkinen

toimittaja

Helsinki